Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Vuoristosta Suomaaksi -

Kulje halki Geopark-alueen geologisen kehityshistorian.

Edellinen Jääkauden jälkeinen maanjäristys
Soiden, pohjaveden ja maaperän liitto Seuraava

Soistuminen (Kauhaneva-Pohjankangas, Kansallispuistot)

Geopark-alueen maisemaa luonnehtii soiden yleisyys. Kallioperä, rapautuminen, hellä jääkausi ja jääkauden jälkeinen maannousu ovat kaikki vaikuttaneet suotuisasti siihen, että alueella tavataan paljon erityyppisiä soita. Monet niistä ovat syntyneet alkujaan jo Itämeren rannassa, samaan tapaan kuin matalat merenlahdet kasvavat umpeen ja soistuvat vielä nykyäänkin.

Soiden kehityskaaressa niiden alkuvaiheeseen kuuluu useimmiten saravaltaisen kasvillisuuden vaihe, jolloin maisema on ollut vielä osin veden peittämä. Saravaihe on saattanut kestää tuhansia vuosia, kunnes ilmaston muuttuessa soille on levinnyt rahkasammalta. Tämä nopeasti kasvava sammalten suku muodostaa juuriosansa maatuessa turvetta huomattavasti tehokkaammin kuin sarat, mistä johtuen soiden paksuuskasvu on lähtenyt voimakkaaseen vauhtiin.

Rahkasammalen kasvu on muuttanut myös soiden ravinne- ja vesitaloutta. Saravaltaiset suot olivat alavia ja saivat runsaasti vettä ja ravinteita ympäröiviltä mailta pintavaluntana. Rahkasammalen kasvu nosti ennen pitkään soiden pinnan ympäröivien maiden yläpuolelle, jolloin vesi- ja ravinnelisä ympäristöstä lakkasi. Tuloksena syntyi sadeveden varassa eläviä karuja keidassoita, joista alue on pitkään ollut tunnettu. Kohosuota tarkoittava termi keidassuo on lähtöisin Geopark-alueen soilta.

Koordinaatit (WGS84): 62.20115, 22.44037

Laajenna kartta