Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Vuoristosta Suomaaksi -

Kulje halki Geopark-alueen geologisen kehityshistorian.

Edellinen Trooppisen rapautumisen jäljet
Hellä jääkausi Seuraava

Laajan sedimenttikivipeitteen viimeiset jäänteet (Lauhanvuori)

Suomen halki kulkeneen vuorijonon poiskuluminen tuotti valtavasti irrallista maa-ainesta, hiekkaa ja soraa. Tämä kasautui aikojen saatossa laaksoihin ja merenpohjaan. Nykyisen Porin kohdalla olevasta muinaisesta kallioperän laaksosta tunnetaan puolen kilometrin paksuinen hiekkakivikerros, joka on saanut alkunsa tuon vuorijonon jäänteistä. Vuorijonon tasoittuminen oli kuitenkin pitkä tapahtumasarja, josta riitti kiviainesta vielä Kambrikauden kerrostumiin, jotka syntyivät noin 500 miljoonaa vuotta sitten.

Lauhanvuoren hiekkakivi on laajin tunnettu jäänne Suomea aikoinaan peittäneistä Kambrikautisista sedimenttikivistä. Alkujaan merenrantaan kerrostunut kvartsihiekkakivi muodostaa nykyään muutaman kymmenen metrin paksuisen kerroksen, joka Lauhanvuorella peittää alleen muinaisen rapautuneen graniitin pinnan. Hiekkakivi on säilynyt suojattomassa asemassaan pitkälti suuren kvartsipitoisuutensa vuoksi. Kova kvartsihiekkakivi oli satakunta vuotta sitten tärkeä myllynkiviteollisuuden raaka-aine ja Lauhanvuorella on vielä nykyäänkin näkyvillä kaivantoja, joista hiekkakiveä on etsitty.

Lauhanvuoren hiekkakiveä on kalliossa näkyvillä vain muutamissa syrjäisissä paikoissa kansallispuiston alueella. Lauhanvuoren alarinteillä sijaitsevat pirunpellot eli kivijadat koostuvat kuitenkin lähes yksinomaan hiekkakivestä, ja ovat paras paikka nähdä näitä muinaisen merenrannan kerrostumia.

Koordinaatit (WGS84): 62.12633, 22.0983

Laajenna kartta