Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Vuoristosta Suomaaksi -

Kulje halki Geopark-alueen geologisen kehityshistorian.

Edellinen Trooppisen rapautumisen jäljet
Hellä jääkausi Seuraava

Laajan sedimenttikivipeitteen viimeiset jäänteet (Lauhanvuori)

Suomen halki kulkeneen vuorijonon poiskuluminen tuotti valtavasti irrallista maa-ainesta, hiekkaa ja soraa. Tämä kasautui aikojen saatossa laaksoihin ja merenpohjaan. Nykyisen Porin kohdalla olevasta muinaisesta kallioperän laaksosta tunnetaan puolen kilometrin paksuinen hiekkakivikerros, joka on saanut alkunsa tuon vuorijonon jäänteistä. Vuorijonon tasoittuminen oli kuitenkin pitkä tapahtumasarja, josta riitti kiviainesta vielä Kambrikauden kerrostumiin, jotka syntyivät noin 500 miljoonaa vuotta sitten.

Lauhanvuoren hiekkakivi on laajin tunnettu jäänne Suomea aikoinaan peittäneistä Kambrikautisista sedimenttikivistä. Alkujaan merenrantaan kerrostunut kvartsihiekkakivi muodostaa nykyään muutaman kymmenen metrin paksuisen kerroksen, joka Lauhanvuorella peittää alleen muinaisen rapautuneen graniitin pinnan. Hiekkakivi on säilynyt suojattomassa asemassaan pitkälti suuren kvartsipitoisuutensa vuoksi. Kova kvartsihiekkakivi oli satakunta vuotta sitten tärkeä myllynkiviteollisuuden raaka-aine ja Lauhanvuorella on vielä nykyäänkin näkyvillä kaivantoja, joista hiekkakiveä on etsitty.

Lauhanvuoren hiekkakiveä on kalliossa näkyvillä vain muutamissa syrjäisissä paikoissa kansallispuiston alueella. Lauhanvuoren alarinteillä sijaitsevat pirunpellot eli kivijadat koostuvat kuitenkin lähes yksinomaan hiekkakivestä, ja ovat paras paikka nähdä näitä muinaisen merenrannan kerrostumia.

 

Tiesitkö että? 

  • Lauhanvuoren siirros on maanjäristyksen jälki 9000 vuoden takaa. Sen korkeus on noin yksi metri ja sen pituus on kuusi kilometriä. Kesäiltaisin sen voi nähdä Kivijataa leikkaavana varjona.
  • Vanha tarina selittää Kivijadan synnyn näin: se on jättiläisten rakentama muuri. Kun jättiläiset kuulivat kirkonkellojen soiton alhaalta jokilaaksosta, he rikkoivat muurinsa ja pakenivat. Muurin alle jäi piiloon kulta-aarre, jota nyt vartioivat käärmeet.
  • Kivijata koostuu lähes yksinomaan Lauhanvuoren hiekkakivestä. Se on noin 600 miljoonaa vuotta vanhaa kivettynyttä merenrannan hiekkaa.
  • Kivijadalta alkaa neljän kilometrin mittainen Pirunkierros. Noin kilometrin päässä siitä haarautuu polku Spitaalijärvelle. Pirunkierroksen varrella Leikkistenkankaalla on laavu.
  • Kivijadassa on yli miljoona kiveä. Kivijata on todennäköisesti jäänne muinaisesta hiekkakivikalliosta, joka on sortunut paikoilleen, ja jota mannerjäätikkö ja rantavoimat ovat liikutelleet.
  • Kivijadalta polku jatkuu alaspäin kohti Aumakiveä. Alarinteessa ei enää tavata hiekkakiveä, vaan kallioperä koostuu graniitista.
  • Kivijadan pinnassa on rantavalleja. Ne ovat matalia harjanteita, jotka ovat syntyneet noin 9000 vuotta sitten Ancylusjärven aaltojen työn tuloksena.

Koordinaatit (WGS84): 62.12633, 22.0983