Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Vuoristosta Suomaaksi -

Kulje halki Geopark-alueen geologisen kehityshistorian.

Edellinen Muinaisen vuoriston juuret
Laajan sedimenttikivipeitteen viimeiset jäänteet Seuraava

Trooppisen rapautumisen jäljet (Lauhanvuori)

Suomea halkoi noin 1900 miljoonaa vuotta sitten Alppien kaltainen vuorijono. Suomi sijaitsi tuolloin tropiikissa, ja täällä vallitsi lämmin ja kostea ilmanala, joka edesauttoi kallioperän rapautumista. Seuranneiden satojen vuosimiljoonien aikana Suomea halkonut vuorijono hiljalleen rapautui ja mureni hiekaksi ja saveksi, joka kulkeutui virtaavan veden mukana laaksoihin ja merenpohjaan. Noin kymmenen kilometriä kiveä kului pois, paljastaen vuorijonon juuriosien graniitit.

Lauhanvuoren Aumakivellä ja sen lähiympäristössä voit vielä nähdä muinaisten rapautumisjaksojen aikaisia kerrostumia. Itse Aumakivi on kappale rapautumisjäännöstä eli tooria. Se oli alkujaan osa graniittista peruskalliota, johon syntyneitä rakoja pitkin rapautuminen eteni syvälle kallion sisään. Kivi mureni rakopintoja pitkin, ja rapautuminen siloitti kivestä kulmat. Niinpä alkujaan kuution mallisesta kalliperän lohkosta jäi jäljelle pallomainen ydinkivi. Ympäriltä pois rapautunut kiviaines taas muodostaa edelleen laajoja punaisen rapaumasoran kerrostumia Aumakiven ympäristössä.

 

Tiesitkö että?

  • Aumakiven pyöreä muoto selittyy sen synnyllä. Se oli alkujaan kuution mallinen kappale kalliossa. Sitä ympäröiviä rakoja pitkin edennyt rapautuminen tasoitti kiven särmät ja murensi ympäröivän kallion pois. Jäljelle jäi pyöreä kivi.
  • Erikoiset luonnonmuodostumat ovat vanhastaan olleet tärkeitä paikkoja. Tarinan mukaan Aumakiven haltijalle on uhrattu ruokaa vielä 1900-luvun alussa.
  • Aumakiven nimi viittaa sen pyöreään muotoon, joka muistuttaa aumaa. Se on kumpumainen keko, jossa ennen vanhaan säilöttiin maataloustuotteita, kuten juureksia.
  • Siirtolohkareet ovat jäätikön kalliosta irrottamia ja paikalleen kuljettamia kiviä. Aumakivi ei kuitenkaan ole jäätikön irrottama, vaan se on kappale tooria, eli rapautumisjäännöstä. Se on siis rapautumisen kalliosta irrottama kivi, joka on keikahtanut nykyiselle sijalleen hieman ylempää rinteestä.
  • Toorit ovat rapautumisjäännöksiä. Ne ovat kalliomuodostumia, joiden ympäriltä on kallio rapautunut pois. Rapautuminen tapahtuu lämpimässä ilmastossa. Kymmeniä miljoonia vuosia sitten Suomessakin oli nykyistä huomattavasti lämpimämpää. Aumakiven ympäristön kalliomuodostumat ovat kaikki tooreja.
  • Aumakivi on valtion mailla, mutta sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuiston ulkopuolella. Polkuverkosto yhdistää sen Lauhanvuoren nähtävyyksiin, kuten Kivijadalle.

Koordinaatit (WGS84): 62.11433, 22.09563