Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Vuoristosta Suomaaksi -

Kulje halki Geopark-alueen geologisen kehityshistorian.

Edellinen Muinaisen vuoriston juuret
Laajan sedimenttikivipeitteen viimeiset jäänteet Seuraava

Trooppisen rapautumisen jäljet (Lauhanvuori)

Suomea halkoi noin 1900 miljoonaa vuotta sitten Alppien kaltainen vuorijono. Suomi sijaitsi tuolloin tropiikissa, ja täällä vallitsi lämmin ja kostea ilmanala, joka edesauttoi kallioperän rapautumista. Seuranneiden satojen vuosimiljoonien aikana Suomea halkonut vuorijono hiljalleen rapautui ja mureni hiekaksi ja saveksi, joka kulkeutui virtaavan veden mukana laaksoihin ja merenpohjaan. Noin kymmenen kilometriä kiveä kului pois, paljastaen vuorijonon juuriosien graniitit.

Lauhanvuoren Aumakivellä ja sen lähiympäristössä voit vielä nähdä muinaisten rapautumisjaksojen aikaisia kerrostumia. Itse Aumakivi on kappale rapautumisjäännöstä eli tooria. Se oli alkujaan osa graniittista peruskalliota, johon syntyneitä rakoja pitkin rapautuminen eteni syvälle kallion sisään. Kivi mureni rakopintoja pitkin, ja rapautuminen siloitti kivestä kulmat. Niinpä alkujaan kuution mallisesta kalliperän lohkosta jäi jäljelle pallomainen ydinkivi. Ympäriltä pois rapautunut kiviaines taas muodostaa edelleen laajoja punaisen rapaumasoran kerrostumia Aumakiven ympäristössä.

Koordinaatit (WGS84): 62.11433, 22.09563