Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Geologiset animaatiot, osa 2 -

Lisää geologisia animaatioita! Lähde mukaan aikamatkalle. 

Edellinen Harjut, rantakerrostumat ja lähteet

Lauhanvuoren maanjäristys (Lauhanvuori, Kansallispuistot)

Jääkaudella maatamme peitti enimmillään noin kolmen kilometrin paksuinen mannerjäätikkö. Se painoi maankuoren lommolle, jonka alkoi oikenemaan heti kun mannerjäätikkö suii pois. Maankamara alkoi nousta voimakkaasti. Heti jääkauden jälkeen maannousun nopeus oli jopa metrin verran kymmenessä vuodessa. Näin nopeaan nousuun liittyi myös maanjäristyksiä. Yksi sellainen tapahtui Lauhanvuorella, jonka alarinteestä tunnetaan noin kuuden kilometrin mittainen maanjäristyksen arpi eli siirros. 

Lauhanvuoren maanjäristys tapahtui noin 9000 vuotta sitten. Alue oli tuolloin vielä jääkauden jälkeistä saaristoa. Järistyksen voimakkuus oli noin 7 magnitudia, ja sen jäljiltä Lauhanvuoren länsirinteessä maa- ja kallioperä nousi noin metrin verran ylöspäin. Maanjäristyksen jälkeä loivensivat alueen hiekkakerrokset, ja se jäikin piiloon pitkäksi aikaa. Jälki löytyi vasta vuonna 2014, kun Maanmittauslaitos mittasi maanpintaa lentokoneesta laserilla osana koko maan kattavaa laserkeilauskampanjaa.

Lauhanvuoren maanjäristyksen jälki on Suomen eteläisin tunnettu jääkauden jälkeisen järistyksen jälki. Samankaltaisia tunnetaan erityisesti Keski-Lapista, jossa ne voivat olla huomattavasti isompia. Maanjäristyksiin liittyviä maanvyörymiä tunnetaan myös Keski-Lapista, mutta Lauhanvuoren ympäristöstä niitä ei ole tavattu.  

Koordinaatit (WGS84): 62.12633, 22.0983

Laajenna kartta