Karijoki kuului, samoin kuin Isojoki, alkujaan yhdessä Lapväärtin kanssa Närpiön suurseurakuntaan. Kirkkomatka Lapväärtiin oli pitkä, ja Karijoella alettiin suunnitella omaa kirkkoa jo 1700-luvulla. Lupa siihen saatiin 1799, ja vuosina 1808−1812 rakennettiin jalasjärveläisen torpparin Salomon Köykän (Köhlströmin) suunnittelema uusklassistinen puurakenteinen ristikirkko. Omaksi seurakunnaksi Karijoki erotettiin Lapväärtistä 1862.

Kirkko ja siihen liittyvä Palkkamäen pappila kuvastavat Teuvan- ja Karijoen varren asutuksen voimistumista ja vaurastumista 1700-luvulta 1800-luvun loppupuolelle. Taloluvun nousu johtui tervanpoltosta ja isojaon antamista mahdollisuuksista asuttaa uusia seutuja.

Karijoen kirkko on suojeltu kirkkolain nojalla. Karijoen kirkonympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY).

Koordinaatit (WGS84): 62.31137, 21.70576

Laajenna kartta

Avainsanat: Karijoki, Kulttuuri, Kulttuurikohde