Kauhalammin kierros (Kauhaneva-Pohjankangas, Kansallispuistot)
Kauhalammin länsilaidalla avara lampi vaihettuu kapeiden lahtien kautta erillisiin allikoihin. Pienet poukamat ovat idyllisiä, ja lampiin työntyvien niemien käkkärämännyt kertovat kasvupaikkansa karuudesta. Kaikki paikalle tulevat ravinteet ovat peräisin sadevedestä, sillä keidassuon keskelle ei muualta vesiä pääse.
Tiesitkö että?
- Keidassoille tyypillinen pintakuvio on syntynyt viimeisen 3000 vuoden aikana. Kuvio muodostuu kuivista harjanteista eli kermeistä, jotka kiertävät kehämäisesti suon keskustaa. Kermien välissä on märkiä kuljuja. Kuvion syntyyn ovat vaikuttaneet pakkanen, routa ja veden virtaus.
- Kermit ovat suhteellisen helppokulkuisia. Niillä kasvaa varpuja ja puita.
- Keidassuon painanteissa eli kuljuissa voi olla lampia. Ne ovat matalavetisiä ja turvepohjaisia.
- Kuljut voivat myös olla pinnaltaan kasvipeitteisiä. Ne ovat kuitenkin kosteita ja voivat olla upottaviakin. Kasvillisuutena kuljuissa tavataan sammalia ja saroja.
- Kauhanevan suurin turvepaksuus on noin 5 metriä. Paksuimmat turvekerrokset sijaitsevat Kauhalammen länsilaidalla.
Alueen muut kohteet: Kauhalammi, Kauhalammin uimapaikka, Kauhaneva ilmasta, Kauhanevan esittelyvideo, Kauhanevan kehitys, Kauhanevan luontotorni, Kuivakaivon suppasuo, Kyrönkankaan tie, Lapinharjun kivikoita, Maantielakson kausikosteikko, Nummikankaan eteläkärki
Koordinaatit (WGS84): 62.20342, 22.43925