Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x

Vuoristosta suomaaksi

Lauhavuori 884x360 Kari Leo

Lauhanvuoren alarinteiltä löytyy monipuolinen soiden verkosto.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-alueen geologinen pääteema on suo. Nykypäivän suovaltaisen laakean maiseman takaa löytyy pitkä geologinen kehitys, jonka vanhimmat piirteet ovat peräisin 1900 miljoonan vuoden takaa.

Alueen geologinen kehitys alkoi, kun maankuoren liikkeet kohottivat Suomen halki suuren poimuvuoriston. Seuraavien satojen miljoonien vuosien aikana vuoristo kului pois. Jäljelle jäi hiekkaa, joka kerrostui meren rantaan ja kivettyi Satakunnan hiekkakiveksi 1300 miljoonaa vuotta sitten ja Lauhanvuoren hiekkakiveksi noin 550 miljoonaa vuotta sitten.

Kivijata

Lauhanvuoren kivijata koostuu suomalaisittain nuoresta hiekkakivestä

Lauhanvuorella maankuoren mullistukset nostivat hiekkakiven meren rannasta ylös jopa kilometrin korkuiseksi vuoreksi, joka on ajan saatossa rapautumalla madaltunut nykyiseen tasoonsa. Rapautumisen jäljet näkyvät alueella muun muassa tooreina.

Lauhanvuori Aumakivi

Aumakivi Lauhanvuorella on jäänne muinaisesta rapautumisjaksosta

Noin 800 000 vuotta sitten alkanut jääkausiaika peitti alueen useilla mannerjäätiköillä, mutta Lauhanvuoren ympäristöä jäätiköt kuluttivat vain vähän. Sen sijaan ne kasasivat alueelle paksuja moreenikerroksia.

Jääkauden jälkeen maisemaa peitti Lauhanvuoren huippua lukuun ottamatta meri, joka huuhtoi moreenia vettä läpäiseviksi hiekaksi. Meriveteen päätynyt hienoaines kulkeutui ja kerrostui ympäröivien jokilaaksojen savikoille.

Lauhanvuori torni 884x360 THermansson

Lauhanvuoren lakiosan sekametsä kasvaa huuhtoutumattomalla moreenimaalla.

Jääkauden jälkeisen maannousun myötä alueen matalat merenlahden soistuivat, ja niistä kehittyi vetisiä saraa kasvavia aapasoita. Turvekerroksen paksuuntuessa sarat joutuivat väistymään rahkasammalen tieltä. Rahkasammalet muodostivat paksuja turvepatjoja, ja suot kasvoivat koho- eli keidassoiksi.

Kauhaneva sateella

Kauhanevan lakeutta näkötornista katsottuna

Geopark-alueen maisemassa suo on läsnä sekä menneisyydessä että nykyisyydessä. Jokilaaksojen pellot on suosta raivattu, ja turvemaita on hyödynnetty metsätalouden ja energiantuotannon tarpeisiin. Alueen syrjäisimmät ja vaikeakulkuisimmat suot ovat kuitenkin säilyneet luonnontilaisina. Metsätalouden tarpeisiin ojitettuja soita on myös ennallistettu runsaasti viime vuosikymmeninä.

Haemeenkangas Viheraeperae palaturve2 884x360

Turpeen hyödyntämisellä on Geopark-alueella pitkät perinteet.