Allikoita Kauhalammin kierroksen varrella Kauhanevalla
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark sijaitsee Suomenselän eteläosassa, ruuhka-Suomen kupeessa. Geoparkin pääteema on suo, jota edustavat eteläisen Suomen oloissa harvinaisen laajat luonnontilaiset ja karun erämaiset keidassuot, vetiset aapasuot ja mystiset korpikuusikot.
Soita rytmittävät kuivat kangasmaastot. Niitä pitkin on sulan maan aikaan kuljettu alueen halki aikojen alusta asti: varhaisimmat merkinnät Kyrönkankaan tiestä löytyvät jo 1500-luvulta. Talvisin kulkureitteinä ovat toimineet kangasmaiden ohella jäätyneet suot ja järvenselät.
Kyrönkankaan kesätie halkoo Kauhanevaa.
Alueen maisemasta löytyy jälkiä soiden hyödyntämisen pitkästä historiasta. Soista viljavimmat on aikojen saatossa raivattu pelloiksi ja viimeisen sadan vuoden aikana ojitettu metsätalouskäyttöön. Alueelta löytyvät Suomen vanhimmat laajamittaiset turvetuotantoalueet ja Suomen ainoa turvemuseo.
Geoparkin pääteemaa täydentävät Lauhanvuoren geologiset erikoisuudet. Länsi-Suomen korkein huippu oli jääkauden jälkeen Suomen rannikon uloin saari. Sen moreenipeitteiden alta löytyvä hiekkakivi on jäänne Suomea muinoin peittäneistä sedimenttikivistä. Lauhanvuoren rinteitä elävöittävät pirunpellot ja muinaisen rapautumisen synnyttämät toorit ja punaiset rapaumasorat sekä jääkauden jälkeiset rantamuodostumat, lähteet ja kirkasvetiset purot.
Kivijata on Lauhanvuoren suurin pirunpelto. Sen ympäriltä löytyy mustikkaa.
Runsaimmat retkeilypalvelut löytyvät Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoista sekä Hämeenkankaalta. Niiden lisäksi alueella on lukuisia hyvin varusteltuja käyntikohteita.