Alueen geologiasta

 

Korkeusmalli, johon on merkitty Hämeenkangas (eteläisin viiva), sen yläpuolinen Pohjankangas sekä Lauhanvuori (ylhäällä) ja Haapakeitaan alueen itäisin osa. Pohja-aineisto: 10m korkeusmalli/MML 2014.

Lauhanvuoren, Kauhanevan–Pohjankankaan, Haapakeitaan ja Hämeenkankaan alueilla nähtävät geologiset pinnanmuodot juontavat kallioperää lukuun ottamatta juurensa noin 11 000 vuoden taakse. Silloin 2,58 miljoonaa vuotta sitten alkaneen – ja edelleen jatkuvan – ”jääkausiajan” eli kvartäärikauden viimeisin mannerjäätikkö Veiksel perääntyi kohti pohjoista. Jään kuljettama aines kerrostui sulamisvesien mukana muun muassa harjuiksi. Jään peräännyttyä pois kohdealueen päältä ovat Itämerta edeltäneet meri- ja järvivaiheet sekä vedenpinnan laskun aiheuttamat rantavoimat jättäneet omat jälkensä maastoon. Soistuminen alkoi viimeisimpänä kehitysvaiheena maa-alojen vapautuessa meren alta noin 9 000 vuotta sitten.

Kohdealueen nähtävyydet muodostavat monipuolisen geologisen jatkumon, jota tarkastelemalla voi kronologisesti seurata alueen kehitystä jään alaisesta aineksesta alueen viimeaikaisempiin muutoksiin. Tämä teksti esittelee lyhyesti geologisen kehityshistorian viimeisen 11 000 vuoden ajalta.

Lauhanvuori

Noin 231 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Lauhanvuori on yksi kohdealueen tunnetuimpia maanmuotoja. Sillä on pitkä historia maanviljelyssä, metsästyksessä sekä kansantaruissa. Lauhanvuoren geologinen tarina lienee kuitenkin yksi kaikkein huikeimmista, joskin se on huonosti tunnettu. Ympäristöön sulautuva metsän verhoama Lauhanvuori tarjoaa mielenkiintoisen läpileikkauksen alueen geologiseen historiaan. Sen vanhimmat osat koostuvat yli 1900 miljoonaa vuotta sitten kohonneen Svekofennidien vuoriston graniittisista sisäosista. Graniitin päälle on kerrostunut runsaan 500 miljoonan vuoden ikäinen Suomessa harvinainen hiekkakivi. Hiekkakivi puolestaan on peittynyt jopa 40 metrin paksuisiin maaperäkerrostumiin, jotka 10 500 vuotta sitten päättynyt viimeisin jääkausi jätti jälkeensä. Näin ajateltuna Lauhanvuori on kohdealueen nuorin sekä samalla vanhin muodostuma.

Kauhaneva-Pohjankangas ja Haapakeidas

Lauhanvuoren itäpuolella sijaitsee maantieteellisesti läheinen, mutta geologisesti hyvin erilainen Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto. Pohjankangas muodostuu lähes sata kilometriä pitkästä pohjois-etelä-suuntaisesta ja melko yhtenäisestä jäätikön sulamisvesien kerrostamasta selänteestä, joka alkaa Kankaanpään lähettyviltä. Jäätikön sulamisvesien kerrostaman harjun vastakohtana toimii Pohjanmaan suurin kohosuo, Kauhaneva. Alla olevassa kuvassa on esitetty kohdealueen kahden yleisimmän suotyypin periaaterakenteet (kuvat: Tupu Vuorinen). Vasemmalla on aapasuo ja oikealla kohosuo.

 

Hämeenkangas

Hämeenkangas on kerrostunut noin 11 000 vuotta sitten, jolloin jään reuna on perääntynyt Hämeenkankaan itäpuolella sijaitsevalta sisä-Suomen reunamuodostumalta. Pohjois- ja lännenpuolisten jäätikkökielekkeiden välistä on sulamisvesivirran mukana kulkeutunut ainesta, josta on kerrostunut melko yhtenäinen harjujakso idästä länteen. Nuorimmat osat sijaitsevat lännessä.

Piirrokset: Tupu Vuorinen

 


Metsähallitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseuturahasto Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhaneva-Pohjankangas kansallispuisto