Yksinäinen saari ulapalla

Taiteilijan näkemys korkeimmasta rannasta ja sen yläpuolisesta moreenikalotista. Piirros: Tupu Vuorinen.

Lauhanvuori on alkujaan ollut saari. Mannerjään perääntyessä alueen päältä noin 10 500 vuotta sitten paljastui jään alta yksinäinen sekalaisesta jäätikön kuljettamasta aineksesta eli moreenista muodostunut kalotti, joka kohosi noin 30 metriä silloista vedenpintaa korkeammalle. Veden yläpuolinen, eli supra-akvaattinen, moreenikalotti on mitoiltaan noin neliökilometrin luokkaa, ja se on sijainnut melko avoimella ulapalla, sillä muut korkeat alueet, kuten Karijoella sijaitseva Susivuori, ovat paljastuneet vasta hieman myöhemmin veden alta. Alue on myös ylin rannantaso läntisessä Suomessa. Lauhanvuoren ylin ranta on ajoitettu syntyneeksi Itämerta edeltäneen Ancylus-järvihaiheen aikana noin 9 300–9 200 vuotta sitten. Ancylus-järvivaihetta seuranneen Littorina-meren ylin ranta on nykyisin noin 85-100 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kalotin ja veden rajaa kutsutaan nykyään korkeimmaksi rannaksi (203 mpy) ja sen voi paikoin erottaa maastossa. Hyvä merkki löyhän ja melko ravinteikkaan kalotin ja ravinteista köyhemmän hiekka- ja soravaltaisten alarinteiden välille tarjoaa kasvillisuus: supra-akvaattisella alueella viihtyvät lehtipuut, kun taas sen alapuolella puusto on karumpaa männikköä.

Kahden metrin tarkkuudella olevasta korkeusmallista tuotettu havainnekuva esittää tarkasti moreenikalotilla olevan sulamisvesiuoman. Lähdeaineisto: MML/2m korkeusmalli 10/2014.

Jäätikön vielä vetäytyessä pois Lauhanvuoren päältä kulutti voimakkaasti virtaava jäätikköjoki syvän uoman moreenikalotin lounaisreunalle. Uoma erottuu selvästi maastossa sekä esimerkiksi laserkeilauksella tuotetussa tarkassa korkeusmallissa.

 

Metsähallitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseuturahasto Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhaneva-Pohjankangas kansallispuisto