Harjujakso vai ei?

Periaatekuva Pohjankankaan eteläosien synnystä. Piirros: Tupu Vuorinen Lunkka & Gibbard (1996) mukaillen.

Kauhanevan–Pohjankankaan geologinen tarina alkaa muodostuman eteläosista noin 10 000 vuotta sitten, kun pohjoiseen perääntyvien jäätikkökielekkeiden eteen muodostui lahdelma. Perääntyvä jäätikkö on erityisesti Pohjankankaan eteläosissa ollut todennäköisesti pohjois-etelä –suuntainen, ja on arveltu, että läheinen Lauhanvuori on saattanut ohjata jäätikön perääntymistä ja vaikuttaa jääkielekkeen liikkeisiin.

Toisin kuin harjuissa, kerrostava jäätikköjokien virtaus ei Pohjankankaan eteläosissa ole tapahtunut esimerkiksi jäätikkökielekkeiden saumassa (ks. Hämeenkangas), vaan lännestä, jossa jäätikön alta purkautunut vesi on muodostanut viuhkamaisia rakenteita. Päällekkäiset viuhkat ovat synnyttäneet harjujaksoa muistuttavan maastomuodon.

Pohjoista kohti mentäessä ovat Pohjankankaan osat kerrostuneet pohjoisemmasta, eikä selänne jatku enää yhtenäisenä, vaan muodostaa peräkkäisten kumpujen sarjan. Kumpumaisia harjuja syntyy, kun ainesta kerrostuu jäätikön reunan edustalla esimerkiksi jäätikköjoen suulla. Jäätikön perääntyessä kohti pohjoista on syntynyt uusi kumpare.

 

Metsähallitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseuturahasto Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhaneva-Pohjankangas kansallispuisto