Jään maa

 

Skandinaavisen mytologian vastine voisi Suomessa olla Louhi, sillä Louhikin saisi epäilemättä ilmaston jäähtymään ja jään leviämään. Piirros: Akseli Gallen-Kallela.

Pohjolan ilmasto on viileä. Tropiikin lämmöstä voi vain haikailla, ja tyypillinen kesäkin tarjoaa ainoastaan kourallisen hellepäiviä. Viileää ilmastoa, joka monien suomalaisten mielestä on mukavan suotuisa, ei pidä ihmetellä, sillä geologisesti katsoen elämme juuri jääkausiaikaa. Tarkalleen ottaen olemme viimeiset 11 700 vuotta viettäneet 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneen kvartäärikauden lämmintä vaihetta, eli interglasiaalia. Interglasiaalin kotoisampi nimitys on holoseeni.

Kvartäärista huolimatta Suomessa on ollut ihmisasutusta jo pitkään – pidempään kuin voisi olettaa. Esimerkiksi Neandertalin ihminen käytti Kristiinankaupungissa sijaitsevaa susiluolaa majapaikkanaan jo ennen viimeisimmän jääkauden alkua. Susiluolan nuotiolöydökset on ajoitettu yli 130 000 vuoden taakse, eli ajalle 10 000 - 15 000 vuotta ennen kuin jää alkoi vähitellen edetä Skandien pohjoisosista kohti etelää. Ilmaston kylmetessä jää laajeni peittäen lopulta alleen suuren osan Pohjois-Eurooppaa.

Kaikesta päätellen kalavedet ovat jäätikön sulamisen jälkeen olleet erinomaiset, sillä vanhin Suomesta löydetty kalaverkko on ajoitettu vain joitakin satoja vuosia jääkauden päättymistä nuoremmaksi. Elinolot eivät kuitenkaan ilmeisen hyviä kalavesiä lukuun ottamatta olleet jäätikönjälkeisessä Suomessa häävit: ei vettä, ei sähköä eikä liioin ruokaa supermarketista. Ankarat olosuhteet lienevät lisäksi antaneen kipinän Skandinaavisessa mytologiassa esiintyvälle hiihtämisen, talven ja vuorten jumalattarelle Skaðille.

Elämme siis jäätiköitymisten keskellä. Siitä huolimatta Itämerellä ei törmää Titanikin upottajaan, ja suksetkin pitää viimeistään toukokuussa paketoida naftaliiniin talvea odottamaan. Missä jää siis lymyää? Selitys jääkaudelle löytyy siitä, että geologiassa jääkaudeksi luetaan aika, jolloin Maan napa-alueita verhoavat laajamittaiset jäätiköt – kuten nyt. Lämpimän vaiheen ansiosta elämme tänä päivänä jäätiköitymisen minimiä, jolloin suuret alueet napojen sekä korkeiden vuoristojen ulkopuolella ovat jäästä vapaita. Ennustusten mukaan olemme kuitenkin jo siirtymässä kohti uutta kylmää vaihetta, joka synkimpien arvioiden mukana alkaa jo 1500 vuoden päästä ja parhaimmillaankin joidenkin kymmenien tuhansien vuosien kuluttua. Vielä ei kuitenkaan kannata hankkia iglujentekovälineitä, sillä on myös esitetty, että ihmisten tuottamat kasvihuonepäästöt peruuttaisivat tulevan kylmän vaiheen.

 

Metsähallitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseuturahasto Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhaneva-Pohjankangas kansallispuisto