Harjut

Hämeenkankaalla on useita pulppuavia lähteitä. Kuva: Pekka Tuuri

Hämeenkangas on kerrostunut noin 11 000 vuotta sitten, jolloin jään reuna perääntyi Hämeenkankaan itäpuolella sijaitsevalta sisä-Suomen reunamuodostumalta. Pohjois- ja länsipuolisten jäätikkökielekkeiden välistä kulkeutui sulamisvesivirran mukana ainesta, joka kerrosti melko yhtenäisen harjujakson idästä länteen. Nuorimmat osat sijaitsevat lännessä. Osa harjuista on melko kapeita ja jyrkkärinteisiä, mikä selittyy sillä, että jääkielekkeet estivät purkautuvaa ainesta leviämästä laajalle alueelle. Jyrkät rinteet kielivät myös maakerrosten paksuudesta: Soininharjun-Niinharjun seutuvilla ne lähentelevät sataa metriä. Länteen ja itään siirryttäessä vaihettuvat kerrospaksuudet alle viiteenkymmeneen metriin.

Hämeenkangas koostuu karkearakeisesta ytimestä, jonka päälle on kerrostunut hiekkoja. Karkea aines indikoi erittäin korkeaa vedenpainetta, joka on kyennyt kuljettamaan mukanaan suurempia kiviä, ja etenkin Niiniharjun pohjoisrinteillä on havaittavissa lohkareisuutta. Vaikka Hämeenkangas on kerrostunut pääosin vedenpinnan alapuolelle, ovat esimerkiksi Niiniharjun ja Soininharjun lakiosat syntyneet korkeimman rannan yläpuolelle. Nykyään lakiosat sijaitsevat noin 180 metriä merenpinnan yläpuolella. Huomionarvoista on myös, että Hämeenkankaalla Suomen yleisintä maalajia, moreenia, on vähäisesti. Lentohiekkaa, joka muodostaa pieniä selänteitä ja kumpuja, on sen sijaan etenkin Hämeenkankaan länsiosissa. Soininharjun eteläpuolella on laajempi yhtenäinen dyynikenttä.

Rantamuodostumat

Hämeenkankaan alueella on runsaasti veden synnyttämiä rantamuodostumia sekä lisäksi tuulen kasaamia dyynejä. Esimerkiksi Soininharjun rinteillä on nähtävissä hyvin kehittyneitä rantavalleja. Myös Kuninkaanlähteen länsipuolella Caravan-alueen lähettyvillä on useita perättäisiä länteen ja etelään kaartuvia 2-3 metriä korkeita rantavalleja, jotka ovat parhaillaan lähes kilometrin mittaisia.

Kallioperä

Hämeenkankaan harjumuodostumien alla oleva kallioperä on iältään noin 1 900 miljoonaa vuotta ja edustaa samoja vuoriston tyviosia kuin esimerkiksi Lauhanvuoren graniitti. Kivilajina on tosin harmaa ”graniitti” eli granodioriitti. Lisäksi alueella on nähtävissä hyvin tummaa syväkiveä, gabroa, sekä punaista graniittia.

Supat

Hämeenkankaalla on monia hienoja suppia, joista ehkä tunnetuimmat ovat Isovati ja Pikkuvati, Koivistonvati ja Niiniharjunvati. Supat ovat syntyneet, kun perääntyvän jäätikön reunaosista lohjennut jäävuori on alkanut sulaa paikalleen harjun päälle. Jää on lopulta sulanut pois, ja muistoksi on jäänyt kuoppa, eli suppa. Osa supista on nk. piilosuppia, joita ei voi suoraan havainnoida maan päällä. Alueella toimineet rantavoimat ovat aikoinaan ”kätkeneet” supat maanpinnan alle.

 

Metsähallitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseuturahasto Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhaneva-Pohjankangas kansallispuisto