Luontomatkailualue

 

Huidankeidas ensilumen jälkeen. Kuva: Sari Kantinkoski

Kauhanevan hämyssä. Kuva: Timo Nieminen

Lauhanvuoren ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistot, Haapakeitaan soidensuojelualue ja Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalue sijaitsevat kolmen maakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan, raja-alueella, jossa eri kulttuurit lyövät kättä.

Aluetta yhdistää Kyrönkankaan (eri puolilla aluetta kutsuttu myös Hämeenkankaan tai Pohjankankaan tieksi) keskiaikainen tie, joka on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja joka on säilyttänyt historiallisen linjauksensa ja vanhan maantien luonteen.

Alue on yllätyksellinen, ei voisi karttaa katsoessa kuvitella, mitä vastaan tulee. Maisemat ovat kumpuilevia ja korkeuserot poikkeuksellisia näissä osissa Suomea. Geologisen historian tapahtumat ovat muovanneet maastoa ja jättäneet jälkeensä ihasteltavaa. Alueen luontotyyppien ja lajien kirjo on runsas. Alue tarjoaa niin luontomatkailijalle kuin luontoharrastajallekin aina uutta ihmeteltävää.


Lauhanvuoren kansallispuisto

Luomat virtaavat Lauhanvuorella. Kuva: Ismo Nousiainen

Nouse Länsi-Suomen korkeimmalle vuorelle! Huipun näkötornista avautuvat huikeat maisemat laakean Pohjanmaan metsiin ja merelle saakka. Matkustat samalla ajassa menneeseen. Vuoren rinteiden avarat mäntykankaat ja laen rehevä kuusikko kätkevät jääkauden jälkiä, laajoja pirunpeltoja ja muinaisia rantatörmiä. Tule myös talvella: latuverkosto pidetään hyvässä kunnossa.

Retkeilijät Lauhanvuoren poluilla. Kuva: Terttu Hermansson

Lauhanvuoren kansallispuisto on suosittu päiväretkikohde ympäri vuoden, mutta siellä on tarjolla monipuolista nähtävää ja tekemistä myös useammaksi päiväksi. Lauhanvuori on yksi Länsi-Suomen korkeimpia kohtia, jonka erikoisiin maisemiin, geologiaan ja lajistoon kannattaa tulla tutustumaan. Talvisessa Lauhassa on laaja perinteisen hiihtotavan latuverkosto, joka ulottuu kansallispuiston lähialueille. Latuja ylläpitävät Isojoen ja Kauhajoen kunnat.

Vihernopsasiipi. Kuva: Sari Kantinkoski

Lauhanvuorella on kaksi uutta rengasreittiä: ylempänä puistossa reitti Lauhanvuoren tornilta Kaivolammille ja Spitaalijärvelle sekä Leikkistenkankaan reitti puiston eteläosassa.

Lauhanvuoren läpi kulkee valtakunnallinen polkupyöräreitti. Reitistö yhdistää Lauhanvuoren ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistot, ja se kulkee vanhoja tieuria pitkin. Pyöräilyä muualla puistossa ei suositella. (ks. luontoon.fi/lauhanvuori)

 


Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto

Lintukeidas keskiaikaisen tien varrella

Kauhalammin rannalla. Kuva: Sari Kantinkoski

Näe eteläisen suoluonnon helmi, erämainen lintukeidas keskiaikaisen kulkureitin varrella. Kyrönkankaan tie vie sinut avarien mäntykankaiden halki Kauhanevan kermien ja kuljujen äärelle. Kevätaikaan Kauhanevan monipuolinen ja arvokas linnusto konsertoi moniäänisesti. Muina aikoina koskematon suoluonto kutsuu hiljaisuudellaan ja rauhallaan.

Kauhaneva yläilmoista. Kuva: Timo Halme ja Tuomo Häyrinen

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto soveltuu sekä lyhyisiin päiväretkiin että pidempään nautiskeluun. Kyrönkankaan arvokas keskiaikainen museotie johdattaa kävijät mäntykankaiden halki Kauhanevan upean suoluonnon keskelle. Puiston luontopolun lisäksi Kauhalammin pohjoispuolella on luontotorni maisemien ja lintujen tarkkailuun. Luontotornin lähellä on myös tulentekopaikka ja kuivakäymälä. Luontotornilta avautuvat hienot maisemat Kauhanevan suolle. Kauhaneva on Suomen arvokkaimpia keidas- ja aapasuoalueita. Keväisin Kauhanevalla voi nauttia moniäänisistä lintukonserteista ja syksyisin nähdä muuttavia lintuja.

Kierroksen eteläpäässä Salomaalla voit nautiskella eväitä nuotiopaikalla sekä yöpyä telttailualueella. Kyrönkankaan kesätietä pitkin kulkee valtakunnallinen polkupyöräreitti nro 44 halki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston, ja se yhdistyy Lauhanvuoren kansallispuiston läpi kulkevaan polkupyöräreittiin. Kyrönkankaan kesätiellä on sallittua myös ratsastaa, mutta reittiä ei vielä ole merkitty. (ks. luontoon.fi/kauhaneva-pohjankangas)

 


Haapakeitaan soidensuojelualue

Huidankeitaalla. Kuva: Sari Kantinkoski

Haapakeidas on erämainen suokokonaisuus, jonka maisemassa vuorottelevat suoaltaat ja niitä reunustavat metsäsaarekkeet.Haapakeidas on erittäin arvokas lintualue runsaine ja monipuolisine suolajistoineen. Se on myös tärkeä lintujen kevät- ja syysmuutonaikainen levähdysalue. Monet lajit, kuten riekko, suokukko ja valkoviklo esiintyvät Haapakeitaalla levinneisyysalueensa etelärajalla. Vesilinnuista alueella esiintyvät mm. huolestuttavasti taantuneet tukkasotka ja mustakurkku-uikku. Kaakkureita on runsaasti, ja sääksi pesii alueella useassa paikassa. Mustapyrstökuirin pesinnästä on löydetty viittauksia monena vuonna, ja merikotkia tavataan ilmeisen säännöllisesti.

 

Kaakkuri. Kuva: Kari Leo

Laajan suoalueen luontoon pääset helposti tutustumaan Mustasaarenkeitaalla (luontoon.fi/mustasaarenkeidas) ja Huidankeitaalla. Palveluita on myös Katselmankalliolla, jonka luontotornista avautuu näkymä Haapakeitaan avarille soille.

Mustasaarenkeitaan luontopolku (1,3 km)

Luontopolulle lähdetään pysäköintialueelta. Rengasreitti suositellaan kuljettavaksi myötäpäivään. Tasainen, sorastettu polku kiemurtelee aluksi korpimetsässä tarjoten kulkijalle metsän ääniä, värejä ja tuoksuja. Pian näkymä alkaa laajentua, ja eteen avautuu upean karu suomaisema. Leveä polkusilta johdattelee liikkujan kohti suon laidalla seisovaa luontotornia. Tornilla voi istahtaa penkeille ja nauttia vaikkapa eväitä pöydän ääressä. Sekä polku että luontotorni soveltuvat liikuntaesteisille. Avustaja kannattaa olla mukana. Upeiden suoerämaisemien jälkeen polku sukeltaa jälleen metsän syleilyyn ja päättyy pysäköintialueelle.

 

Huidankeitaan luontotorni

Huidankeitaan aamu. Kuva: Kari Leo

Sarat. Kuva: Sari Kantinkoski

Huidankeitaan luontotornille pääsee pysäköintialueelta yhdyspolkua pitkin yksityismaiden läpi. Luontotornille on matkaa noin kilometri. Luontotorni sijaitsee aivan suon reunassa, pääset aitiopaikalta seuraamaan suon elämää. Keväisin luontokokemuksen kruunaa lintujen moniääninen konsertti.

Katselmankallion taukopaikka

Katselmankallio on Siikaisten kunnan rakentama ja kyläyhdistyksen ylläpitämä retkeilykohde Haapakeitaan
lounaispuolella. Hyvät näkymät takaa 15-metrinen luontotorni, joka sijaitsee Siikaisten korkeimmalla kohdalla. Tornin läheisyydessä on autiotupa ja laavu.

 


Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalue

Veden alla Kylmänmyllynlähteellä. Kuva: Pekka Tuuri

Hämeenkankaan maisemaa muotoilevat harjut mäntymetsineen ja jäkälikkökankaineen sekä keidassuot ja lähteiköt. Alue on luonnoltaan ja lajistoltaan valtakunnallisestikin arvokas mm. boreaalisten harjumetsien ja niiden paahdeympäristöjen ja -lajiston suojelussa.

Hämeenkankaan maastot ovat suosittuja kuntoilijoiden, urheilijoiden ja retkeilijöiden keskuudessa, ja alueella on matkailijoille runsaasti palveluja ja tekemistä. Helppokulkuiset harjumaastot sopivat monipuoliseen luonnossa liikkumiseen. Kymmenien kilometrien mittainen reittiverkosto huollettuine laavuineen ja kotineen palvelee matkailijaa ympäri vuoden. Yksi reittivaihtoehto on Koivistonkierros, jonne pääsee myös upeaa Soininharjua pitkin. (ks. luontoon.fi/hameenkangas)

Huomioithan, että Hämeenkangas on ensisijaisesti Puolustusvoimien harjoitusaluetta, jossa retkeily on sallittu käyttörajoitukset huomioiden.

Hämeenkankaan luonto-opastustauluissa seikkailee orava. Kuva: Kari Leo

Hämeenkankaalta löytyy sopivia merkittyjä reittejä niin ratsastukseen, sauvakävelyyn kuin juoksuunkin. Latuverkostoa on yhteensä reilut 100 kilometriä. Laduilta löytyy vaihtelua helposta vaativaan, ja ne ovat hiihdettävissä sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotavalla. Osa laduista on valaistu. Ladut keskittyvät Jämikeskuksen ympäristöön, Viidentienristeyksen alueelle sekä Kuninkaanlähteelle, ja ne ovat yhteydessä toisiinsa. Laduilta on myös yhteys Kankaanpäähän tai Niinisalosta lähtevää perinteistä Pirkan hiihdon uraa pitkin Tampereelle saakka. Hämeenkankaan talviset palvelut ovat poikkeuksellisen monipuolisia. Jämin Lumimaailmassa voit hiihtää ja harrastaa talvisia lajeja ympäri vuoden. Hiihtosesonkina Niinikodan läheisyydessä on laskettelurinne. Viidentienristeyksen alueella on koiralatu.

Hämeenkankaalla risteää kaksi valtakunnallista pyöräilyreittiä: etelä-pohjoissuuntainen reitti 44 sekä itä-länsi-suuntainen reitti 23. Reitit näkyvät Fillari GT2 -kartassa. Paikallinen symbolein maastoon merkitty pyöräilyreitti kulkee Pirkan uraa pitkin Jämikeskuksesta Kuninkaanlähteelle. Jämikeskuksen Lumikahvilasta voi ostaa alueen maastopyöräilykartan.

Jämiltä pääsee maastopyöräilyreittiä pitkin myös Ikaalisten kylpylään. Reitillä on pituutta 23 km.

Metsähallitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseuturahasto Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhaneva-Pohjankangas kansallispuisto